Ekologinen työympäristöjohtaminen

9.12.2016 8:55

Ekologisesssa työympäristöjohtamisessa voi tukea ja kannustaa henkilöstöä tekemään ekologisia valintoja sekä työ- että kotimatkaliikenteen suhteen.

Työympäristöön kuuluvat tilojen lisäksi työkulttuuri ja työvälineet. Kukin näistä kolmesta komponentista vaikuttaa yrityksen hiilijalanjäljen kokoon. Suomessa rakennuskanta ja liikenne aiheuttavat merkittävän osan tuotetuista kasvihuonekaasuista. Molempien osuutta voidaan työpaikoilla hillitä viisaalla johtamisella.

Ympäristöystävällinen johtaminen on tiedolla johtamista ja toimintamallien kehittämistä samalla houkutteleviksi ja ympäristöystävällisiksi. Vain pieni osa yksilöistä motivoituu tietäessään, että tuote on ympäristöystävällinen, ja muuttaa sen perusteella käytöstään. Siksi organisaatio pääsee ympäristöystävällisemmäksi todennäköisemmin sillä, että ehdotetut toimintamallit ovat houkuttelevia, eivät pelkästään ekologisia valintoja.

Vaikka tutkimusten mukaan ihmiset eivät ole merkittävän kiinnostuneita ekologisuudesta, yrityksiä ympäristöarvot kiinnostavat. Ekologisuudella on monelle yritykselle brändiarvo. Toki myös kiristyvä sääntely koskien esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta, jätteiden kierrätystä tai vaikkapa suunnitelmallista energiatehokkuuden seurantaa vaikuttaa yritysten intoon toimia ympäristöystävällisesti. Paineita ekologisuuteen on erityisesti julkisella sektorilla, jolta odotetaan esimerkillisyyttä muihin toimijoihin nähden.

Yritystasolla on kuitenkin melko vähän pelivaraa vuokrahuoneiston energiatehokkuuden edistämiseen ja kasvihuonekaasujen hillitsemiseen. Esimerkiksi monen vuokralaisen talossa, jossa yhden yrityksen vuokraamien tilojen LVI-järjestelmät ovat pitkälle automatisoidut, ei omilla toimilla pääse juurikaan vaikuttamaan ympäristöystävällisyyteen. Silti työympäristöstä löytyy mahdollisuuksia hiilijalanjäljen pienentämiseen. Miten siis johtaa ja motivoida henkilöstöä energiatehokkaaseen käyttäytymiseen?

Työkulttuuria voidaan muokata ympäristöystävällisemmäksi. Kotimatkaliikenteen päästöjä voi pienentää etätyöt mahdollistamalla, sillä merkittävimmät kotimatkaliikenteen päästöt syntyvät yksin autolla ajamisesta. Koska auton hiilidioksidipäästöt tulevat esille aina autokauppoja tehtäessä, verotusperusteita lukiessa ja asukaspysäköintilupaa hakiessa, on keskimääräinen auton omistaja nykyään melko tietoinen autonsa ympäristövaikutuksista. Sitä on kuitenkin vaikeaa suhteuttaa mihinkään. Henkilöstölle pitää osoittaa, miten suuri osa päästöistä tulee automatkustuksesta.

Työmatkojen hiilijalanjälki

Esimerkki organisaation päästöistä: kuvassa Rapalin hiilidioksidipäästöt vuonna 2014 päästöluokittain

Myös työmatkaliikenteen päästöistä merkittävä osa syntyy automatkustuksesta. Lentomatkustaminen on kuitenkin eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttava matkustusmuoto, joten sitä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää liikematkustuksessa.

Koska yksittäisen henkilön motivoituminen kasvihuonekaasuista ja hiilijalanjäljen koosta voi jäädä melko pieneksi, on syytä kannustaa henkilöstöä ekologisiin valintoihin myös muilla tavoin. Työympäristön sijainti, sen ominaisuudet ja työkulttuuri vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen. Työntekijä valitsee todennäköisemmin julkiset kulkuvälineet, jos toimisto sijaitsee niiden reittien varrella. Työtekijä valitsee todennäköisemmin välillä etätyöt, jos valintaan annetaan mahdollisuus. Työtekijä valitsee todennäköisemmin Lync-palaverin monen tunnin lentomatkustuksen sijaan, jos valinta on mahdollinen. Jo näillä muutamilla toimenpiteillä voidaan pienentää tilatarvetta ja hiilidioksidipäästöjä sekä lisätä työtyytyväisyyttä.

Siiri Salminen

Kirjoittaja Siiri Salminen

Senior Consultant, Optimaze Business Unit
+358 44 031 2257
siiri.salminen@rapal.fi