Enemmän säästöjä, vähemmän päästöjä

16.6.2020 11:17

Aikaa ei ole hukattavaksi. Vuosi 2030 ei ole kaukana. Hiilineutraaliksi pitäisi päästä vuonna 2035. Suomi on sitoutunut YK:n globaaliin kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda2030, ja korjattavaa riittää. Kestävän kehityksen päätavoitteita on 17, joista kiinteistö- ja rakentamisala vastaa suoraan 11 tavoitteeseen. Rapalin omana päämääränä on olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa, ja tuoda alan toimijoille tukea vastuulliseen rakennetun ympäristön hallintaan – digitaalisaation keinoin.

Rakennetun omaisuuden hallinnassa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tärkeää.eä

 

Hiilineutraalius yhteisenä tavoitteenamme

Rakentaminen ja kiinteistöt ovat ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa keskiössä. Kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen siirtymiseen kannustetaan siksi vahvasti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, mutta myös maakunta-, kunta- ja yritystasollakin. Hukan poistaminen, eli kaiken sen joka ei tuota lisäarvoa prosesseissa, tuotannossa tai käytössä (tai käyttämättömyydessä) on yksi suuri optimoinnin tavoite. Rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista maailman raaka-aineista ja aiheuttaa 1/3 kasvihuonekaasupäästöistä, kertoo Green Building Council Finland.

Suomi on sitoutunut toteuttamaan YK:n Agenda 2030 tavoitteet, jonka tavoitteena on kestävän yhteiskunnan rakentaminen. Suomi on nykyisen hallitusohjelman mukaan hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä edellyttää vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteisiin kuuluu toteuttaa toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä mm. asumisessa, parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja tuetaan siirtymistä päästöttömään lämmöntuotantoon.

Energiankäytöltään hiilineutraaliin kiinteistökantaan vuoteen 2030 mennessä tähtäävän, World Green Building Council -järjestön Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen on allekirjoittanut lähes 100 organisaatiota. Suomesta mukana on kahdeksan kiinteistöalan toimijaa.

Hiilidioksidipäästöt infrahankkeessa ja niiden vaikutus kustannuksiin

Myös infrarakentamiseen kohdistuu päästövähennystavoitteita. Avainasemassa ovat mm. kuntapuolen toimijat. Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, jossa on mukana jo yli 70 Hinku-kuntaa sekä 4 Hinku-maakuntaa, jotka ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Hinku-verkoston tavoitteena tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Infrarakentamisessa, päästövähennyspotentiaalia löytyy eniten kiviaineskuljetuksissa sekä uusio- ja kierrätysmateriaalien käytössä, kertoo Rakennusteollisuuden tuore vähähiilisyyden tiekartan nykytila-analyysi. Sen mukaan Suomen tieverkon vuosittainen hiilijalanjälki on noin 86 kt CO2 ja rataverkon 43 kt CO2, jossa suurimmat päästöt aiheutuvat materiaalikäytöstä ja kuljetuksista rakennus- ja korjausvaiheissa: asfaltista (73 kt CO2), betonista (21 kt CO2) ja teräksestä (17 kt CO2).

Ympäristövaikutusten hallinta tulee olemaan lähivuosina yhä suuremmassa roolissa kustannusten ohella, kun asiakkaat vaativat ympäristövaikutusten huomioonottamista. Erityisesti hankkeen suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa suurestikin kestävämpien ratkaisujen valintaan.

Tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja optimointia

Infrahankkeisiin liittyvä tieto on sitä hyödyllisempää, mitä paremmin sitä osataan muuntaa hyödylliseksi informaatioksi esim. päätöksentekoa varten - erilaisiin parametreihin perustuen, kuten investointikustannuksiin sekä panospohjaiseen hiilijalanjälkeen.

Rapal haluaa tukea yrityksiä ja julkista sektoria tunnistamaan rakennettuun ympäristöön ja kiertotalouteen liittyvät mahdollisuudet ja auttaa toimijoita asettamaan tavoitteita sekä ryhtymään tekoihin kestävän yhteiskunnan toteuttamiseksi. Palveluihimme kuuluu muun muassa infrarakentamisen kustannus- ja hiilijalanjälkilaskentatyökalut, joita voidaan käyttää niin hankkeen tavoiteasetannassa, kuin suunnitelmaratkaisujen vaihtoehtovertailuvaiheessa.

Ohjelmiston CO2-laajennus mahdollistaa kustannus- ja päästölaskennan tekemisen samanaikaisesti,  hankkeen kaikissa vaiheissa. Suunnittelun alussa hiilijalanjälkitavoite voidaan asettaa, samoin kuin tavoitehinta, hankeosalaskennan avulla. Suunnittelun edetessä tehdään tarkemmat rakennusosalaskelmat, jolloin myös päästölaskelmat tarkentuvat ja päästötietoja voidaan tarkastella rakennusosakohtaisesti. Kaikissa laskennan vaiheissa käytetään panospohjaisia CO2-kertoimia, jotka on määritetty yhteistyössä VTT:n kanssa.

Rakennusten omistajille ja toimitilojen käyttäjille puolestaan on tarjolla mm. käyttöastemittaustyökaluja joiden avulla voi vähentää tilahukkaa ja siten vuokralaisen omaa hiilijalanjälkeä.

Tule kanssamme rakentamaan parempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa tiedonhallinnan avulla! RAPAL tarjoaa teille ohjelmistoja ja datapalveluja rakennetun ympäristön kestävään käyttöön, kehittämiseen ja hallintaan. 

#zerowaste #sustainabilitysweetspot