Rakennetun ympäristön korjausvelka ja vastuullinen omaisuuden hallinta

12.6.2020 9:40

Rapalin päämääränä on olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa, ja tuoda alan toimijoille tukea vastuulliseen rakennetun ympäristön hallintaan – digitalisaation keinoin. Tämä päämäärä ohjaa toimintaamme ja jokapäiväistä työskentelyämme - jossa vastuullisuus pitää sisällään niin teknis-taloudelliset, yhteiskunnalliset kuin ympäristöllisetkin näkökulmat. Tietenkin unohtamatta yksilöllistä ihmistä, eli rakennetun ympäristön käyttäjää.

Rakennettua omaisuuttamme, infraa ja rakennuksia, sekä ympäristöä täytyy hoitaa kestävästi ja vastuullisesti.

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta tarvitsee vastuullista omaisuuden hallintaa

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n joka toinen vuosi julkaisema Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2019 -raportti puolestaan kertoo, että pelkästään Suomessa rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti maksaa vuosittain 3,4–5,7 miljardia euroa. Siinä myös lasketaan, että yhteiskunnalliset vaikutukset ovat isot: Jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä kaksinkertaisena takaisin mm. työllistämisvaikutusten kautta, sillä alaan liittyy jopa 20 % kaikesta työllisyydestä.

Liikenneverkostossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka, ja verkon kunto heikentyy vuosi vuodelta. Ihmisten ja tavaroiden turvallinen sekä saumaton liikkuminen on uhattuna yhä useammalla alueella. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen infraverkko rakentuu ja tukee tasapainoisesti koko maan resurssiviisasta ja kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä. Väylien peruskorjauksessa painotetaan perusväylästön kuntoa parantavia ja pullonkauloja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Myös alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelan tulee vähentyä.

Rakennetun omaisuuden ja ympäristön hallinta on avainasemassa, kun yhteiskunnassa siirrytään ’kannattavan kasvun’ mallista ’kannattavan kierto- ja jakamistalouden’ malliin, jossa vastuullinen talouden- ja omaisuudenpito vaatii fiksumpia toimintatapoja. Kyse on osin optimoinnista, niin että omaisuutta hoidetaan kestävästi ja vastuullisesti monesta näkökulmasta esimerkiksi teknisen elinkaaren pidentämisen avulla.

Mukana yhteiskuntavastuun ottamisessa ohjelmisto- ja datapalveluilla

Vastuullinen omaisuuden hallinta ja erilaisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus alkaa hyvin hoidetulla tiedonhallinnalla, ja jatkuu läpi koko sen käytön elinkaaren. Rakennetun omaisuuden käyttäjät, hallinnoijat ja omistajat tarvitsevat, tuottavat ja keräävät tietoa eri tarpeisiin. Yhteistä on kuitenkin se, että erilaista jatkuvaa optimointia tehdään nykypäivänä lähes aina digitaalisin menetelmin ja työkaluin.

Rakennus- ja kiinteistöala digitalisoituu. Tiedon hyödyntäminen rakennusten ja infran koko elinkaaren ajan on lisääntynyt kovaa vauhtia. Tietomallinnus, sähköinen lupien asiointipalvelu, rakentamisen tuotannonohjaus, sähköinen asuntokauppa ja vuokrauksenhallinta, kiinteistöjen sensorointi ja automaattinen analytiikka, liikkuminen palveluna sekä älytoimistoratkaisut ovat vain muutamia esimerkkejä digitalisaation muodoista, jotka muokkaavat tapojamme suunnitella, rakentaa, hallinnoida ja käyttää rakennettua ympäristöämme.

Tiedonhallintaa, automaation ja tekoälyn hyödyntämistä rakennetusta ympäristössä on kuitenkin lisättävä edelleen. Yleissääntönä voidaan sanoa, että rakennuksiin ja infraan liittyvää tietoa on sitä hyödyllisempää, mitä paremmin sitä osataan kerätä, ylläpitää ja hyödyntää katkeamattomana ketjuna eri vaiheissa, läpi suunnittelun, rakentamisen, käytön, huollon ja korjaamisen.

Rapalin ohjelmistoilla voidaan kuitenkin helposti aloittaa omaisuustiedon ja korjausvelkalaskennan haltuun ottaminen silloinkin, kun lähtötietoja on vähän, koska puutteellisia tietoja voidaan paikata mallinnetuilla rakenteilla. Kuntotasomalleilla voidaan määrittää myös sekä infran että rakennusten laskennalliset kuntotasot. Näin päästään hyvään alkuun omaisuudenhallissa hyvinkin nopeasti, ja tietoja voidaan vähitellen tarkentaa.

Tärkeässä osassa on myös tiedon muuntaminen hyödylliseksi informaatioksi esim. päätöksentekoa varten. Priorisointityökalulla saadaan läpinäkyvästi nostettua isosta massasta kriittisimmät kohteet, jotka esim. vaativat korjaustoimenpiteitä. Näin niukat (yleensä) rahalliset resurssit saadaan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Priorisointiin voidaan jatkossa myös lisätä erilaisia kategorioita (esim. CO2-päästöjen vähentämisen kannalta merkittävimmät kohteet). Harkitun korjaustoimenpitein voidaan saavuttaa niin merkittäviä energiansäästöjä kohdekohtaisesti, kuin hallita ja hoitaa suurempaakin kiinteistöomaisuutta, tähdäten rakennusten pitkäaikaiseen kestävyyteen ja käytettävyyteen.

Apuja ja työkaluja lähellä

Rapal haluaa tukea yrityksiä ja julkista sektoria tunnistamaan rakennetun ympäristöön ja kiertotalouteen liittyvät mahdollisuudet ja auttaa toimijoita asettamaan tavoitteita ja ryhtyä tekoihin kestävän yhteiskunnan toteuttamiseksi. Rapal pyrkii kantamaan oman kortensa kekoon planeettamme ja yhteiskuntamme puolesta, auttamalla alan ammattilaisia rakennetun omaisuuden kestävässä hallinnoimisessa tarjoamalla ohjelmistoja ja datapalveluja.

Rapalin korjausvelkalaskennan sovellukseen julkaistiin 27.5.2020 laajennus rakennusten omaisuudenhallintaan. Jo tähän asti on sovelluksen avulla saatu infran korjausvelka laskettua, ja muodostettua luotettavaa tietoa infran kunnosta ja kehityksestä kunnan päättäjille. Jatkossa rakennetun ympäristön (rakennukset, kadut, vesihuoltoverkosto) arvon ja korjausvelan hallinta tulevat myös olemaan samassa ohjelmistossa. Ohjelmistolla voidaan määrittää uudishinta, kuntotaso ja korjausvelka kerrallaan isolle massalle.

Tule kanssamme rakentamaan parempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Autamme teitä rakennetun ympäristön vastuullisessa hallinnassa ja käytössä niin ihmisten, ympäristön, talouden ja yhteiskunnan näkökulmista - ohjelmistojen ja datapalveluiden avulla.