Särkynyt. Pirstaleinen. Hajanainen. Työ.

5.9.2019 10:18

World Economic Forumin tutkimuksen mukaan uusien työtehtävien määrä kasvaa 16 %:sta 27 %:iin vuosien 2018 ja 2022 välillä. Samaan aikaan olemassa olevista työtehtävistä katoaa kymmenesosa. Ennusteen mukaan yli 65 % koulunsa aloittavista lapsista tulee tekemään työtä, jota ei vielä koulun aloitushetkellä ole olemassa. Työ hajoaa kiihtyvällä tahdilla.

 
Kahvilat tarjoavat yhteisöllisyyttä ja työskentelytiloja.
Työn luonteen muuttuessa myös työn tekemisen paikat monipuolistuvat. Pop Brixton on joutomaalle yhteisöhankkeena kohonnut alue, jossa on tilaa kaupoille, ravintoloille, tapahtumille ja yhteisölliselle toiminnalle.

Syksyllä 2019 elämme neljättä teollista vallankumousta, aikaa, joka tulee vaikuttamaan meihin tavoilla, joita meidän on vielä vaikea edes kuvitella. Koemme vallankumousta, jossa fyysisen, digitaalisen ja biologisen maailman yhdistyminen uusilla tavoilla haastaa jopa ihmisenä olemisen. Työ, elämä ja tavat, joilla löydämme yhteyden toisiimme, muuttuvat.

Ympärillämme jylläävät robotit, tekoäly, alustat, paikkariippumattomuus, tuottavuusvaatimukset - stressi. Kärsimme ihmiskuntana kroonisesta stressistä, henkisestä ja fyysisestä melusta samaan aikaan kun meillä on käytössämme kaikki välineet olla yhteydessä toisiimme. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan mitä enemmän käytämme digitaalisia yhteydenpitovälineitä, sitä enemmän tunnemme yksinäisyyttä. Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista.

Hiljattain Harvard Business Review'ssä julkaistu Power of Hidden Teams -artikkeli valottaa organisaatiokaavion ulottumattomiin muodostuvien tiimien merkitystä. Artikkelissa todetaan työntekijän sitoutumisen olevan korkeimmillaan kun työympäristö tarjoaa kahden tyyppisiä ympäristöjä. Pysyvä, usein organisaatiokaavion mukainen tiimi luo työntekijälle turvallisuuden tunteen, kun taas keikkatyöhön viittaava organisaatiokaavion ulottumattomissa oleva tiimi antaa työntekijälle mahdollisuuden merkityksellisiin ja omaa tavoitetta tukeviin keskusteluihin. HBR:n artikkelin mukaan tulisi työ tulevaisuudessa aina järjestää keikkatyömäisesti. Samaa ajatusta tukee myös WEF:in tutkimukset työn tulevaisuudesta.

Yhteisöstä keskustelujen merkityksellisyyteen

Usein työympäristöistä ja coworking-tiloista puhuttaessa keskustelu siirtyy yhteisöön ja sen muodostamiseen. Maailmalla nähdään jo ilmiö, jossa työympäristön muodostama yhteisö ei ole enää se painavin syy käyttää tiettyä tilaa, vaan tarpeeseen poraudutaan vielä syvemmälle. Puhutaan Social Atmospherestä - keskustelujen merkityksellisyydestä. Yhteisön koko voi olla hyvinkin pieni jos henkilö kokee keskustelut hyödylliseksi. Juuri tästä on kyse myös eri tasoilla olevien tiimien rakentamisessa. 

Uusiokäyttöön otettu trendiravintola tarjoaa runsaiden aamupalojen lisäksi muun muassa hot desk palvelua alueen tietotyöläisille.
Entisessä lontoolaisessa tavaratalossa sijaitseva Brixton Canova Hall - ravintola tarjoaa myös coworking-palveluita.

Tulevaisuudessa on mahdotonta, että työnantaja pystyisi tarjoamaan työntekijälle työympäristön tai riittävän määrän työtiloja. Työympäristö ei ole työnantajan ydintoimintaa, eikä sen mielestäni tulisi edes olla. Työn tuottaminen on. Uskon vahvasti siihen että tulemme näkemään tulevaisuudessa Bring Your Own Workspace -ideologian rantautuvan yrityksiin. Olisi hyvinkin mahdollista ja kustannustehokasta antaa työntekijän tuoda mukanaan juuri häntä itseään palveleva työympäristö ja yhteisö merkityksellisine keskusteluineen.

Muutos takaisin

Etätyön ensimmäisen hyökyaallon jälkeen on ollut kuultavissa keskustelua ja jopa voimakkaita linjauksia, kuinka yritykset ovat ottaneet etäpäivämahdollisuuden sijaan pakollisen toimistopäivän tuodakseen työntekijät yhteen toimistolle. Ajatus perustuu siihen, että sitoutuminen työhön hajoaa, kun yrityksen työntekijät eivät kohtaa toisiaan tarpeeksi usein. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että näin ei kuitenkaan ole. Juuri hajautetussa mallissa työskentelevät ovat sitoutuneimpia työhönsä. Kuvaan astuu taas organisaatiokaaviossa näkymättömät tiimit ja itsehallinnan merkitys.

Yhteisön ja siihen liittyvien keskustelujen merkityksellisyys on usein se kultaakin kalliimpi asia, jota yhteisölliset työtilat voivat yrityksille tuottaa. Näemme varmasti suuren muutoksen yhteisöllisten työtilojen profiileissa kulttuurimuutoksen edetessä. Olemme vielä Suomessa kulttuurin kehittymisen aamun koitteessa. Kahvila-, freelancer- ja startup-kulttuurit tekevät hyvää työtä ajattelun vapauttamiseksi. On selvää, että kulttuuri kehittyy ensin pienemmissä coworking-tiloissa ja leviää niistä läpi koko alan. Nyt nähdään jo ensimmäisiä tiettyihin alakulttuureihin erikoistumassa olevia tiloja ja yhteisöjä. Olemme mukana mahtavassa tulevaisuudessa, työ ei tule koskaan enää olemaan sellaista mitä se on tänään. Muutos tuo meidät lähemmäksi toisiamme aidosti, ihmisinä.

 

Tero Helenius

Kirjoittaja Tero Helenius

Workspacetraveler and independent coworking, retail and design professional.