Blogi

”Työ ei ole paikka - se on mitä teet, milloin teet ja miten sen teet”. Olemme pitkään puhuneet työpaikoista synonyyminä toimistoille, mutta nyt tuon sanan painotus on siirtynyt ’paikasta’ itse ’työhön’. Työympäristökeskusteluissa fokus on paikkakeskeisyyden sijaan ihmisissä, heidän työssään ja työtavoissaan. Kyse ei ole siitä, ettemmekö enää tarvitsisi toimistoja, vaan enemminkin siitä, ettemme tarvitse toimistoja enää samalla tavoin kuin aiemmin.

Koronatilanne on rajoittanut sosiaalisia suhteitamme sekä töissä että vapaa-ajalla. Työtä tehdään etänä pääasiassa kotoa käsin ja palaverit ja kaikki yhteisöllisyys ovat siirtyneet videoyhteyksien päähän. Kun työyhteisö siirtyy virtuaalimaailmaan, katoaako jotain olennaista? Ja mitä vaikutuksia sillä on pitkällä aikavälillä?

Olemme siirtyneet toimistokeskeisestä työkulttuurista kohti kotona työskentelyn kulttuuria. Selvää on, että maailman suurin ”kotona työskentelyn pilottihanke” on lisännyt asiantuntijatyötä tekevien virtuaalista osaamista erilaisten työtehtävien suorittamisessa. Se on antanut meille oppeja siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia kotona työskentelyssä on. Monissa organisaatiossa mietitään kotona työskentelyn vaikutuksia yrityksen tuottavuuteen, yksilöiden suorituskykyyn ja kehittymiseen nyt ja pidemmällä aikavälillä.

Nämä kysymykset ovat olleet mielessä myös CBRE:llä. Paluusta toimistolle ollaan alettu keskustelemaan, mutta onko paluuta vanhaan, ja mitä voimme pilotista ottaa mukaan opiksi? CBRE:n Workplace Consultancy –tiimi on oppinut uusia työtapoja: kaikki asiakastapaamiset, erilaiset muutosjohtamisen ja kehittämisen työpajat ja workshopit ovat siirtyneet virtuaalisiksi – jopa työmaavalvonta voidaan hoitaa osin kotoa.

World Economic Forumin tutkimuksen mukaan uusien työtehtävien määrä kasvaa 16 %:sta 27 %:iin vuosien 2018 ja 2022 välillä. Samaan aikaan olemassa olevista työtehtävistä katoaa kymmenesosa. Ennusteen mukaan yli 65 % koulunsa aloittavista lapsista tulee tekemään työtä, jota ei vielä koulun aloitushetkellä ole olemassa. Työ hajoaa kiihtyvällä tahdilla.

Tämä on Mobilize!-sarjan kolmas blogikirjoitus. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelin joustavan työskentelyn käsitettä yleisesti, toisessa joustotyön etuja tarkemmin. Nyt jatkan aiheen käsittelyä liiketoiminnan näkökulmasta, tavoitteiden asettamisesta ja joustotyön työympäristöä parantavien vaikutusten mittaamisesta.