Oletko koskaan miettinyt, paljonko ajorata, jolla kiihdytät uudella sähköautollasi hybriditoimistoon, aiheuttaa päästöjä? Entä pyörätie, jolla poljet piipahtaessasi lähimarketin energiatehokkaalla palvelutiskillä? Kotona nyhtökaura-ateriaa valmistaessasi avaat hanan, josta tulee raikasta vettä. Putkistonkin rakentaminen on aikoinaan aiheuttanut hiilipäästöjä.
Etkö? No, ei se mitään. En minäkään ole miettinyt. Paitsi nyt.
Aikaa ei ole hukattavaksi. Vuosi 2030 ei ole kaukana. Hiilineutraaliksi pitäisi päästä vuonna 2035. Suomi on sitoutunut YK:n globaaliin kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda2030, ja korjattavaa riittää. Kestävän kehityksen päätavoitteita on 17, joista kiinteistö- ja rakentamisala vastaa suoraan 11 tavoitteeseen. Rapalin omana päämääränä on olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa, ja tuoda alan toimijoille tukea vastuulliseen rakennetun ympäristön hallintaan – digitaalisaation keinoin.
Kehitystyömme katu- ja vesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan parissa jatkuu. Olemme viime vuosien aikana toteuttaneet useita korjausvelan laskennan hankkeita eri kunnille. Näissä kunnissa tavoitteena on kokonaisvaltainen korjausvelan hallinta pelkän toteavan korjausvelan laskennan lisäksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää säännöllistä laskentaa ja suunnittelua. Parhaiten tavoite on saavutettavissa kunnan omaa käyttöä tukevan työkalun avulla, jonka kehittämiseen panostamme vahvasti tämän kevään aikana.