Blogi

Tämä blogipostaus on julkaistu alunperin Duunitori.fi:ssa 1.9.2017.
Mitkä asiat tekevät työpaikasta hyvän, ja tekeekö hyvä työpaikka onnelliseksi? Onko onnen etsinnässä kyse kutsumusammatista, eduista ja palkkioista, saavutuksista vai ehkä arkisemmista asioista? Jos olet lukenut vaikka psykologian professori Daniel Gilbertin kirjan "Stumbling on Happiness", opit nopeasti, että palkkion voima onnellisuuden tuojana on varsin lyhytkestoinen, ja odotusten ja mieltymysten muovautuessa ajan mittaan se minkä kuvittelet nyt tuovan onnea, on vuoden päästä jotain muuta.

World Economic Forumin tutkimuksen mukaan uusien työtehtävien määrä kasvaa 16 %:sta 27 %:iin vuosien 2018 ja 2022 välillä. Samaan aikaan olemassa olevista työtehtävistä katoaa kymmenesosa. Ennusteen mukaan yli 65 % koulunsa aloittavista lapsista tulee tekemään työtä, jota ei vielä koulun aloitushetkellä ole olemassa. Työ hajoaa kiihtyvällä tahdilla.

Tämä on Mobilize!-sarjan kolmas blogikirjoitus. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelin joustavan työskentelyn käsitettä yleisesti, toisessa joustotyön etuja tarkemmin. Nyt jatkan aiheen käsittelyä liiketoiminnan näkökulmasta, tavoitteiden asettamisesta ja joustotyön työympäristöä parantavien vaikutusten mittaamisesta.

Neliosaisessa Mobilize!-blogikirjoitusten sarjassamme tutkin joustavaa työskentelyä. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelin joustavan työskentelyn käsitettä yleisesti. Sarjan toisessa osassa kerron, miten joustavasta työskentelystä voi olla etua työntekijöiden lisäksi myös yritykselle.

Neliosaisessa Mobilize!-blogikirjoitusten sarjassa tutkin joustavia työskentelytapoja. Selvitän muun muassa, mitä joustava työskentely tarkoittaa, miksi se kannattaa ja kuinka se aloitetaan. Sarjan ensimmäisessä osassa haluan herättää keskustelua joustavan työn käsitteestä ja selvittää, mistä siinä oikein on kyse.