Tikkurilan asemakaavayksikkö sai tehtäväkseen suunnitella uusille toimitiloilleen varatulle tontille myös liiketilaa ja asuinrakentamista. Yksikkö kilpailutti Rapalin avukseen suunnittelemaan eri toteutusmalleja ja arvioimaan niiden taloudellisuutta. Sujuva yhteistyö synnytti myös uuden vaihtoehdon, joka valittiin jatkosuunnitteluun.
Suuri osa Vantaan Tikkurilan vanhaa virastokeskustaa puretaan uudisrakennusten tieltä 2020-luvun alkuun mennessä. Purettavaksi päätyy samalla Kielotie 13:ssa sijaitseva Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan virastotalo, jossa toimii myös kaupunkisuunnittelu- ja asemakaavayksikkö.
Uudelle monitilatoimistorakennukselle on varattu tontti vanhan rakennuksen naapurista. Siihen tullaan keskittämään kaupungin työntekijöitä eri puolilla Tikkurilaa sijaitsevista toimipisteistä, yhteensä 800 henkilöä. Kaavaprosessin alusta asti kaupunki on tutkinut mahdollisuutta rakentaa tontille lisäksi liike- ja palvelutilaa sekä asuinrakennuksia.
Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja ja arkkitehti Tarja Laine kertaa hankkeen lähtötilannetta:
"Yleensä rakennuttajakonsultti arvioi ja tekee laskelmat eri suunnitelmavaihtoehdoille. Nyt oman tonttimme kohdalla olimme alusta asti itse mukana punnitsemassa eri vaihtoehtoja. Tarvitsimme kuitenkin puolueettoman asiantuntijan avustusta, erityisesti vaihtoehtojen taloudellisuuden vertailuun."
Tarja Laine johtaa Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelun tulosaluetta. Kielotie 13:n hanke osui kirjaimellisesti kaupunkisuunnittelun omalle tontille.
Rapal tuli avuksi rakentamistalouden asiantuntijan roolissa
Asemakaavayksikkö halusi nähdä minkälaisia rakentamisen vaihtoehtoja tontille oli mahdollista saada, mikä olisi tontin kantokyky ja mitkä olisivat vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset. Yksikkö haki kilpailutuksen kautta asiantuntijaa toteuttamaan eri suunnitelmavaihtoehdoille taloudellisuus- ja toteutettavuusselvitykset.
Rapal voitti kilpailutuksen ja palkkasi alikonsulteikseen arkkitehtitoimisto JKMM:n sekä kaksi rakennuttajayritystä, Viator Oy:n ja Calash Oy:n.
Vantaan kaupunkia hankkeessa edustivat Laineen lisäksi Tikkurilan asemakaavayksikön vetäjä ja aluearkkitehti Ritva Kotilainen sekä projektijohtaja Janne Juntunen.
Eri suunnitelmavaihtoehdot tutkittiin systemaattisesti
Taloudellisuus- ja toteutettavuusarvioinnin tuloksena syntyi raportti, jossa tarkasteltiin viittä eri suunnitelmavaihtoehtoa. Jokaisen vaihtoehdon pohjalla toimi 4-5-kerroksinen monitilatoimistorakennus, jonka katutasosta oli varattu tilaa liiketilaksi. Suurimmat erot suunnitelmissa syntyivät asuinrakennusten sijoittumisesta.
Selvitettävät vaihtoehdot olivat:
- toimi- ja liiketila, ei asuinrakentamista mukana
- toimi- ja liiketilan vieressä erillinen n. 8-kerroksinen asuinrakennus
- toimi- ja liiketilan päällä korkea asuinrakennus, yhteensä n. 16 kerrosta
- toimi- ja liiketilan päällä asuinrakennus, yhteensä n. 13 kerrosta
- toimi- ja liiketilan päällä kolme asuinrakennusta, joista korkein ulottuu noin 9. kerrokseen
Jokaisesta vaihtoehdosta laadittiin neliötasolle ulottuvat infra- ja rakennuslaskelmat sekä arkkitehdin piirtämät havainnekuvat. Vaikutusarviointia tehtiin muun muassa rakennuttamisen, rakentamisen, arkkitehtuurin ja omistamisen näkökulmasta. Lisäksi autopaikat tutkittiin tarkasti.
Asemakaavayksikkö sai varmuuden vaihtoehtojen toimivuudesta ja suunnitelmien esittelykelpoisuudesta lautakunnalle
Kun selvitys oli valmis, jatkoi asemakaavayksikkö työtä.
"Selvitys oli erittäin asiantunteva, hyvin jäsennelty ja lisäksi havainnollinen. Selvitys antoi meille faktat ja kokonaiskuvan, mutta arvioimme vielä yksikössämme lisää eri vaihtoehtojen vaikutusta kaupunkikuvaan, viihtyisyyteen ja esimerkiksi varjostukseen. Yksi huolenaiheemme oli miten asuntomarkkinat tulevat vetämään, erityisesti riskialtteimman korkean tornin kohdalla. Tiesimme kuitenkin, että kaikki vaihtoehdot olivat toteuttamiskelpoisia ja saimme varmuuden esitellä vaihtoehdot lautakunnalle", kertoo Laine.
Lautakunta valitsi jatkoon niin sanotun Urban Village -suunnitelman. Siinä toimi- ja liiketilan päälle rakennetaan korttelinomaisesti kolme matalaa asuinrakennusta, joista korkein ulottuu noin yhdeksänteen kerrokseen.
Lautakunta valitsi ns. Urban Village -suunnitelman jatkoon. Suunnitelma syntyi asemakaavayksikön, Rapalin ja yhteistyökumppaneiden keskustelujen pohjalta. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM.
Toimiva yhteistyö jalosti ideoita ja tuotti uusia vaihtoehtoja
Hanke oli asiakkaan näkökulmasta vaivaton, kehuu Laine:
"Keskustelu oli luontevaa ja rakentavaa, jolloin kehitysvaihtoehdot nousivat esille helposti. Asiantuntijoiden puolueettomuus oli erityisen tärkeää."
"Palaverit olivat kunnon työkokouksia, kuten pitääkin. Yhteistyössä ideat jalostuivat. Uskalsimme heitellä rohkeitakin ideoita, sillä eri osapuolet pystyivät arvioimaan heti oliko ajatus relevantti. Tehtävänannossa oli alunperin kolme vaihtoehtoa, mutta keskustelemalla saimme aikaan kaksi vaihtoehtoa lisää. Näistä toisen lautakunta sitten valitsikin jatkosuunnitteluun."
Laine antaa vielä kiitosta Rapalin, arkkitehtitehtitoimiston ja rakennuttajien otteesta hankkeeseen:
"Olin iloisesti yllättynyt, että palvelu vastasi tarvettamme ilman ylimääräistä vääntämistä. Joskus voi käydä niinkin, ettei tilaaja ja konsultti löydä yhteistä näkemystä. Tilaajat ylipäätään haluavat kokonaisvaltaisia palveluita, sillä tilaajilla ei usein ole aikaa perehtyä yksityiskohtiin. Konsulteilta saatetaan jopa etsiä kysymyksiä, sillä ratkottavat asiat ovat usein monimutkaisia. Tämä ei ollut iso hanke, mutta mukana oli kaikki ne elementit mitä pitikin. Hyöty-kustannussuhde tilaajan näkökulmasta oli erityisen hyvä."