Kuntien ruuhkavuodet alkavat sote-ratkaisun jälkeen

4.1.2018 14:58

Sote-uudistuksessa kuntien tilaa siirtyy maakuntien käyttöön yhteensä noin 7 miljoonaa neliötä. Koska suoraan omistettuja ja ulkoa vuokrattuja tiloja käsitellään omaisuusjärjestelyssä eri tavoin, on kuntien hyvä varautua ajoissa uudistuksen jälkeiseen elämään.

Sote-uudistuksessa kunnilta siirtyy maakunnille mm. terveyskeskuksia, paloasemia, hoivakoteja, neuvoloita, koulujen terveyden- ja hammashoidon tiloja sekä sekalaisia hallintotiloja.

Kunta vuokraa omistamansa sote-rakennukset maakunnalle

Maakunnille tulevat siirtymään kaikki kuntien pelastustoimen, sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhoidon toiminnoissa käytetyt tilat. Valtava kiinteistömassa sisältää mm. terveyskeskuksia, paloasemia, hoivakoteja, neuvoloita, koulujen terveyden- ja hammashoidon tiloja sekä sekalaisia hallintotiloja. Kunnat vuokraavat omistamansa rakennukset Maakuntien tilakeskukselle, joka vuokraa ne edelleen maakunnille.

Tilakeskuksen ja kunnan väliset vuokrasopimukset tehdään määräaikaisina kolmeksi vuodeksi, minkä aikaa kunnilla on myös rakennusten ylläpito- ja kunnossapitovastuu. Vuokrat määräytynevät asetuksien mukaan ja kuntien odotetaan saavan niistä kelvollisen hinnan. Tämä antaa kunnille taloudellista liikkumavaraa ja aikaa pohdintoihin. Siirtymäaika on syytä käyttää kuitenkin hyvin.

Ulkoa vuokrattujen rakennusten sopimukset siirtyvät maakunnalle

Vaikka kunnilta siirtyvät rakennukset ovat pääosin kuntien tai kuntayhtymien omistamia, joukossa on myös paljon ulkoa vuokrattuja rakennuksia. Vuokranantajia on laidasta laitaan, joukossa myös kuntien itsensä omistamia yhtiöitä. Vuokrasopimukset siirtyvät Maakuntien tilakeskukselle voimassaolevien ehtojen mukaisesti. Kustannusmielessä siirtyvät rakennukset ovat suurinpiirtein samalla viivalla, mutta erilaisten irtisanomisehtojen johdosta kuntien suoraan omistamien rakennusten tulevaisuus on selkeästi epävarmempi. 

Tilaisuus keskitetylle kiinteistöhallinnolle

Harvoin, jos koskaan tarjoutuu yhtä hyvää tilaisuutta tiedolla johtamiseen kuin maakuntauudistuksen yhteydessä. Maakuntien tilakeskuksen hallinnoitavaksi tulee paitsi omistetut, suurilla paikkakunnilla sijaitsevat sairaanhoitopiirien tilat myös vuokrattu kuntien perusterveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen valtakunnallinen verkko. Tulevaisuuden palveluverkon kehittämisessä avainasemassa on kuntien, maakuntien ja tilakeskuksen välinen hedelmällinen vuoropuhelu, jolla tilat ja toiminnot valjastetaan tuottamaan hyvää kansalaisille.

Tyhjenevien tilojen riski on todellinen

Valtio pyrkii sote- ja maakuntauudistukselle asetettuihin säästötavoitteisiin myös kiinteistöomaisuuteen liittyvissä ratkaisuissa. Suurimmat säästöt haetaan todennäköisesti sieltä mistä ne ovat helpoiten saatavissa – kuntien suoraomisteisista kiinteistöistä. Suurin riski tilojen tyhjenemiseen on taantuvilla seutukunnilla, joiden palvelutarjonta on hajallaan pienissä yksiköissä. Viisas omistajataho pyrkii varmasti viimeiseen asti välttämään kohtuuttomilta tuntuvia ratkaisuja, vaikka osalle kuntia uudistuksen yhteydessä kiinteistöjä tyhjeneekin. Riski yksittäistapauksiin on onneksi tiedostettu ja vaikutuksien varalle on jo suunniteltu kunnille suunnattuja tukipaketteja.

Maakunta- ja sote-uudistuksen siirtymäajan jälkeen osa sote-kiinteistöistä voi palautua kunnille. Kiinteistöriskit ovat suuremmat taantuvissa ja hajaan asutuissa kunnissa.

Kiinteistöriskit kasvavat haja-asutuilla ja taantuvilla kunnilla. Lähde: Maaseudun tulevaisuus

Omistaminen on ammattityötä

Aktiiviseen omistamiseen ja kehittämiseen on syytä siirtää resursseja hyvissä ajoin. Siirtymäkaudella kuntien tilakannasta noin neljännes tulee olemaan vuokrattuna Maakuntien tilakeskukselle. Näin merkittävän tilamäärän vuokraaminen on ammattimaista toimintaa, jonka hallinnoinnissa on syytä harkita tiedon siirtämistä vuokraushallinnan järjestelmään ja vuokrausprosessin digitalisointia. Samassa yhteydessä kunnan muidenkin kiinteistöjen tiedonhallinnan työkalujen päivitystarve olisi hyvä tarkistaa.

Siirtymäkausi on hyvää aikaa valmistella jatkotoimenpiteitä, joiden aika koittaa väistämättä käyttämättömäksi jäävien rakennusten palautuessa kunnalle. Edessä on rakennusten käyttötarkoitusmuutoksia, myyntejä sekä ääritapauksessa purkuja ja alueiden käytön uudelleen miettimistä. Erityisesti tulisi varautua siihen, että pysyvämmin vuokralle jäävien rakennusten kehittämiseen on myös ohjattava voimavaroja. Odottaminen ei paranna tilannetta.

Ota Maakuntien tilarekisterin data hyötykäyttöön →  Tarjoamme kunnille alustan sote-tietojen hyödyntämiseen. Lue lisää!

Olemme mukana maakuntauudistuksessa ja voimme auttaa kuntia vuokrauksenhallinnassa

Rapalin, FCG:n ja Tilakonsulttien muodostama konsulttiryhmä kerää tiedot kunnilta maakunnille siirtyvistä rakennuksista. Tuotamme samalla aineiston, jonka perusteella rakennusten tulevat vuokratasot määräytyvät. Tiedonkeruun yhteydessä kartoitamme jokaisen kunnan sisäisen vuokrauksen nykytilan ja keräämme ulkoa vuokrattujen tilojen sopimukset ja piirustukset.

Kerättyä dataa ei kannata jättää hyödyntämättä. Lue lisää kunnille tarjoamistamme palveluista täältä.

Pekka Talaskivi

Kirjoittaja Pekka Talaskivi

Senior Consultant, Optimaze Business Unit
+358 50 562 0116
pekka.talaskivi@rapal.fi