Ohjeita onnellisten työpaikkojen metsästykseen

7.7.2020 10:47

Tämä blogipostaus on julkaistu alunperin Duunitori.fi:ssa 1.9.2017.
Mitkä asiat tekevät työpaikasta hyvän, ja tekeekö hyvä työpaikka onnelliseksi? Onko onnen etsinnässä kyse kutsumusammatista, eduista ja palkkioista, saavutuksista vai ehkä arkisemmista asioista? Jos olet lukenut vaikka psykologian professori Daniel Gilbertin kirjan "Stumbling on Happiness", opit nopeasti, että palkkion voima onnellisuuden tuojana on varsin lyhytkestoinen, ja odotusten ja mieltymysten muovautuessa ajan mittaan se minkä kuvittelet nyt tuovan onnea, on vuoden päästä jotain muuta.

Työnantajat pyrkivät kiinnittämään työntekijöiden työhyvinvointiin huomiota.

Kysehän on odotusten ja kokemusten kohtaamisesta – ja usein sen vastakohdasta. Rahallinen vaurastuminen tuo tutkimusten mukaan onnea lähinnä siirryttäessä köyhyysrajalta keskiluokan tulotasoon, muttei merkittävästi sen ohi. Ja montako saavutuksia ja ulkoista ihailua hakevaa suurmiestä, jotka ovat patsaaksi ja tauluiksi asti päätyneet (nuo entisajan Instagramit ja Facebookit), tunnetaan erityisestä onnellisuudestaan?

Silti, onnellisuuden tavoittelu on osa ihmisyyttä – ja ehkä siinä onkin avain onnellisuuteen: kyse ei ole päämäärästä, vaan matkasta. Mutta ennen matkalle lähtöäsi valmistaudu laittamalla perustat kuntoon: nuku hyvin, syö terveellisesti ja liiku säännöllisesti joka päivä! Terveellä keholla ja mielellä liikkeelle.

Haaveiden tärkeys ja ennustamisen vaikeus

Teknologian, digitalisaation, automaation ja tekoälyn laukatessa huimaa vauhtia eteenpäin, on monen tulevaisuuden tutkijan mielestä ennennäkemättömän vaikeaa ennustaa millaisia työpaikkoja tulevaisuudessa on – tai ei ole. Siksi toiveammatista unelmointi on yhä vaikeampaa. Lisäksi kilpailu työpaikoistakin kovenee, jos jatkossa yhä suurempi osa työstä ei ole ihmisten tekemää.

"Omille lapsilleni olen ohjeistanut, että meitä vanhempia ihmisiä ei kannata kuunnella, kun me tottumuksesta kysymme toiveammateista."

Tämä ei tarkoita, että unelmoinnista pitäisi luopua. Ihminen on siitä erikoinen eläin, että sen aivot kykenevät hyödyntämään muistia ja matkustaa mielessään ajassa taaksepäin, ja sen avulla kuvittelemaan projisoidun tulevaisuuden. Kyse on siis pikemminkin unelmoinnin uudelleen kohdistamisesta ja sen jatkuvasta revisioimisesta.

Unelmien työpaikka on liikkuva maali

Omille lapsilleni olen ohjeistanut, että meitä vanhempia ihmisiä ei kannata kuunnella, kun me tottumuksesta kysymme toiveammateista. Älä edes yritä vastata kysymykseen "mikä sinusta tulee isona?". Emme mekään vastanneet vanhemmillemme "minusta tulee "app developer", "drone operator" tai "Uber driver", koska tuskinpa niitä oli olemassakaan. Tulevaisuudessa nykyammatteja on todennäköisesti melko vähän, ja lisäksi elämme nykyään niin pitkään, että uraan mahtuu jo paljon erilaista tekemistä – eikä sitä voi ennustaa.

Kauhea ajatus se olisikin, jos ennakkoon tietäisi miltä oma elämä ja arki näyttää seuraavat 40 vuotta! Siksi olotila, titteli, positio tai joku saavutus ei tee onnelliseksi (tuskinpa teki ennenkään), vaan itse matka sinne pyrkiessä, tekeminen, jatkuva oppiminen ja kehittyminen, yrittäminen, prosessi. Elämässä ei toivon mukaan tavoitella vain olotilaa, saati saavutuksia muiden ihailtavaksi. Pohdi mieluummin alustavasti sitä, millaisia asioita haluat isona tehdä noin yleensä, ja mitkä ovat vahvuuksiasi joiden avulla voit saavuttaa päivittäistä onnistumisen tunnetta ja työn flow-tilaa.

Blogin kirjoittaja Pontus Kihlman rentoutuu työkiireiden lomassa Neurosonic-divaanilla.

Lyhyt ja pitkä aikaväli: arki ja työn merkitys

Pontus Kihlmanin mielestä unelmien työpaikkaa etsiessä tärkeintä on se, ettei pysy paikallaan vaan jatkuvasti etsii uusia mahdollisuuksia työn, työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämisen eteen.
Jos oikein hyvin käy, hommallasi on vielä joku itseäsi suurempi, ympäröivää maailmaa parantava tarkoitus joka auttaa arjessa jaksamaan ilman hetkittäisiä tahdonvoima-rykäisyjäkin. Etsi siis itsellesi tärkeät arvot ja jokin palkkaa parempi tarkoitus – miten haluat olla (työ)elämässä tai yhteiskunnassa avuksi, tuodaksesi onnellisuutta ja hyvinvointia itsellesi ja ympäristöllesi? Päivität varmaan unelmaa matkan varrella. Valmista tai oikeaa vastausta ei ole.

Käytännön tasolla ohjeistaisin hakemaan hyviä pomoja ja työyhteisöjä, sekä terveitä yrityskulttuureja, joilla on fiksut toimintatavat, toimivat järjestelmät sekä toimivat, terveet ja turvalliset toimitilat. Vietämme noin kolmanneksen elämästämme työn parissa, joten siinä päivittäin viihtymisellä on suuri merkitys onnellisuudelle. Yhteisöön kuulumisen tunne, arvostuksen saaminen, ammattiylpeys, keskinäinen luottamus ja kunnioitus ovat kaikki meille tärkeitä asioita.

Toimintakulttuuri ratkaisevassa asemassa

Seuraavaksi onkin hyvien uutisten vuoro: Työpaikat ja niiden työympäristöt ja työkulttuurit ovat suuressa murroksessa pääosin positiivisessa mielessä. Työtä tehdään yhä useammin verkostoissa, projekteissa ja maantieteellisesti ja ajallisesti hajautetusti. Enää ei mennä pääkallopaikalle kellokortteja rei’ittämään ja valvovan silmän alle istumaan samojen naamojen kanssa vuodesta toiseen, ohjeita odottelemaan.

"Vapaus tehdä työtä ainakin osin oman elämänrytmin ja preferenssien mukaan tuo elämänhallinnan tunnetta, millä on suuri merkitys onnellisuudelle. Ihmisen perustarpeisiin kun kuuluu hallinnan tunteen omaaminen, eikä se rajoitu vain yksityiselämään taikka työelämään."

Erityisesti asiantuntijatyössä puhaltaa monet uudet tuulet. Lisääntynyt itseohjautuvuus, itsenäisyys, vastuun ottaminen, valinnan vapaus, mobiiliteknologian avustama liikkuvuus, etätyö kahvilasta tai kotoa käsin, etäkokoukset, epämuodolliset palaverit, digitaaliset yhteistyöalustat, coworking, monitilatoimistot, joustavat työaikataulut ja -käytännöt sekä monet muut uudet toimintatavat ovat tulleet muuttamaan käsitystämme siitä miten ja missä ja kenen kanssa työtä tehdään. Vanhojen johtamismallien tilalle on tullut luottamukseen perustuvaa tulosjohtamista, jaettua johtajuutta ja itsensä johtamista.

Joustotyö: työntekijän ja työnantajan yhteistä joustoa

Organisaatioista on katoamassa jäykät hierarkiat, ja johtajista on tulossa tiimiensä valmentajia, työn sujuvuuden varmistajia ja mahdollistajia ilman omia nurkkahuoneita. Työntekijät ajetaan ensin sisään, jotta pelisäännöt ovat selkeät, ja vapautetaan sen jälkeen tekemään työtä itsenäisesti kirkkaat odotukset mielessään, ainakin oman työn suunnittelun ja toteutuksen osalta. Valtuutuksen ja vapauden myötä annetaan myös vastuuta hyvien valintojen tekemisestä. Yleisimmin tämä tarkoittaa valintoja siitä missä, milloin ja millä työvälineillä työskentelee kulloinkin parhaiten.

Vapaus tehdä työtä ainakin osin oman elämänrytmin ja preferenssien mukaan tuo elämänhallinnan tunnetta, millä on suuri merkitys onnellisuudelle. Ihmisen perustarpeisiin kun kuuluu hallinnan tunteen omaaminen, eikä se rajoitu vain yksityiselämään taikka työelämään. Meillä on vain yksi elämä, ja yhdet onnelliset mielet. Tosin se vaatii itseltäkin enemmän panosta ottaa omasta elämästä ja tekemisestä koppia.

Joustot ja vapaus päättää tuo elämänhallinnan tunteen

Työympäristöjen kehittäjänä olen havainnut kolme pääasiallista tapaa, joilla yritykset mahdollistavat työntekijöilleen enemmän joustoa työssään:

  1. Työajan ja paikan joustot, eri muodoissaan. Työpaikat tarjoavat mm. liukuvaa työaikaa (työhön voi esim. tulla joustavasti 7-9 välillä ja lähteä kotiin vastaavasti 15-17 aikoihin), etätyömahdollisuutta (työnteko muualta kuin omasta toimistosta käsin), osa-aikaisuutta ja työn jakamista, tiivistettyä työviikkoa, vanhempainvapaita, lomarahavapaita, opiskeluvapaita jne. Nämä järjestelyt ovat lähinnä työnjohdollisia, sopimuksellisia ja teknisiä asioita ratkaistaviksi tapauskohtaisesti, mm. työkuvan puitteissa. Joustotyö on erityisesti nostanut päätään viime vuosina.

  2. Monitilatoimistot, eli toimintoperusteinen toimistotyyppi. Monitilatoimisto on joustava ja monimuotoinen tilakonsepti, joka työnteon toiminta-alustana tarjoaa paikkoja ja tiloja erimuotoiselle yhteistyölle yksin tehtävälle työlle. Hyvin suunniteltu monitilatoimisto mahdollistaa sopivan työtilan valinnan kulloiseenkin työtehtävään: rauhallisia työtiloja keskittymistä vaativille töille sekä ryhmätyötiloja ja kohtaamispaikkoja erikokoisille ja erityyppisille neuvotteluille ja yhteistyötilanteille. Tilojen käytössä nousee tärkeäksi yhteisten pelisääntöjen merkitys.

  3. Jaettujen työympäristöjen verkostot. Kotoa käsin on usein hankalaa ja yksinäistä tehdä etätöitä keskittyneesti. Ja asiakaskäyntien välissä voi tuntua hassulta mennä välillä toimistolle työtä tekemään, eikä kahvilakaan ole ideaali. Tähän puutteeseen ja tarpeeseen on vastannut kasvava määrä jaettuja, yhteisöllisiä työympäristöjä jotka tarjoavat ammattimaiset työskentelyolosuhteet siellä missä ikinä liikutkaan. Isotkin yritykset ovat alkaneet täydentämään omaa toimistoverkkoaan erilaisilla passeilla ja jäsenyyksillä ja lyhytaikaisilla vuokrajärjestelyillä, joilla saa työpöydän tai huoneen tai kokoustilan käyttöönsä tunniksi, päiväksi tai kuukaudeksi kerrallaan. Tällaiset palveluna ostetut työympäristöt käyttävät nimityksiä kuten lähitoimisto, hubi, toimistohotelli, coworking-tila ja niin edelleen. Näiden suosio on maailmalla suuressa kasvussa.

Kehittäkää työpaikkaa yhdessä ja jatkuvasti

Muista unelmien työpaikasta haaveillessasi, että sinun lisäksesi myös työpaikat ja esimiehet pyrkivät kehittymään jatkuvasti, eikä mikään paikka missään ole koskaan valmis taikka ideaalinen. Aina ei toisen malli kuitenkaan sovellu toiselle. Jokaisen oma vastuu ja tehtävä onkin osallistua työilmapiirin, työympäristön ja työn kehittämiseen, jotta hommat sujuvat joka päivä vähän paremmin ja mukavammin. Pitää olla ratkaisukeskeinen ja rakentava asenne, muita osallistava ja innoittava. Omat ideat pitää myydä – valittamalla ei asiat etene. Ideoita ja apuja voi myös hakea verkostoista ja erilaisilta konsulteilta, jos eivät omat voimat tai rahkeet riitä.

"Omassa työssä pitäisi säännöllisesti voida innostua, oppia, onnistua ja viihtyä."

Tärkeintä on, ettei pysy paikallaan vaan jatkuvasti etsii uusia mahdollisuuksia työn, työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämisen eteen. Työyhteisöjä, työpaikkoja ja työvälineitä pitää kehittää työkulttuurin kanssa kokonaisuutena. Toimintaa pitää kehittää niin, että työntekijät voivat joustavasti ja ketterästi tehdä oikeita asioita, oikealla tavalla, oikeassa työmoodissa, oikeiden henkilöiden kanssa, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Omassa työssä pitäisi säännöllisesti voida innostua, oppia, onnistua ja viihtyä. Se tekee työpaikasta hyvän.

Pontus Kihlman

Kirjoittaja Pontus Kihlman

Executive Consultant, Rapal Oy