Referenssit

Asiakkaidemme kokemukset kertovat parhaiten työmme tuloksista.
Esimerkiksi seuraavat organisaatiot ovat valinneet Rapalin palveluntarjoajakseen:
Takaisin

Vantaalla kehitettiin oppimisympäristöjä Rapalin tuella

17/11/2016

Eero Väätäinen

Uusi opetussuunnitelma tuo muutoksia oppimistapoihin, kuten monialainen ilmiöoppiminen, etäopiskelu ja luottamuksen kehä. Ne antavat oppilaille entistä parempia eväitä itsenäiseen oppimiseen, opitun soveltamiseen, luovaan ajatteluun ja vuorovaikutukseen. Uudet oppimistavat vaativat niitä tukevia, joustavia tilamalleja, joten koulujen tiloja on kehitettävä.

Vantaan kaupunki on tehnyt paljon työtä tilojensa kehittämisessä.  Kaupunki on erityisen kiinnostunut yritysmaailmasta tuttujen monitilakonseptien hyödyntämisestä.

Vantaa toteutti vuonna 2015 simulointijakson, jossa kuusi peruskoulua testasi erilaisia opetus- ja tilamalleja. Sen aikana kokeiltiin erilaisia kaluste- ja teknologiaratkaisuja, jaettiin tiloja uudelleen sekä otettiin käytävä- ja tukitiloja oppimiskäyttöön.  Simulointijakson projektipäällikkönä toimi Eero Väätäinen, jolla on vuosien kokemus opetusalalta mm. luokanopettajana, rehtorina, opetuspäällikkönä ja erilaisten kehitysprojektien vetäjänä. Perinteisesti koulujen tilojen käyttöä on arvioitu lukujärjestysten, luokkatilojen määrän ja niiden vaatiman pinta-alan avulla. Väätäinen halusi todellista tietoa koulutilojen käytöstä simulointijakson vaikutusten todentamiseksi. Hän valitsi Rapalin kumppaniksi kehitystyöhön.

Tilatiedot tarkoiksi ja vertailukelpoisiksi

Simulointijaksoja ennen koulujen pohjakuvat piirrettiin Rapalin Optimaze-järjestelmään. Koulujen tiloille, myös muille kuin luokille, määriteltiin yhtenäiset kapasiteetit eli kuinka monta opiskeluun soveltuvaa työpistettä tilassa oli. Väätäinen arvosti nopeaa käyttöönottoa: tilankäytön mittaukset voitiin aloittaa heti jakson alusta Optimaze Measure -työkalun avulla. Tulokset erosivat merkittävästi aiemmin lukujärjestyksien perusteella tehdyistä laskelmista. Tilankäyttö voitiin nyt ensimmäistä kertaa raportoida ja analysoida luotettavasti yhtenäisen mittausmetodiikan avulla.

Henkilökunnan mielipiteet huomioitiin

Opettajia kannustettiin arvioimaan ja kyseenalaistamaan koulun tiloja ja opetustapoja. Heiltä kerättiin laadullista palautetta Rapalin oppimisympäristökyselyllä, jota oli muokattu yhdessä opettajien ja opetustoimen edustajien kanssa palvelemaan simulointiprojektin arviointia. Väätäinen kertoo, että jo mittausten suorittaminen itsessään antoi tärkeää tietoa kouluista ja opetuksesta. Tiloja kiertäessään rehtorit pystyivät havainnoimaan koulun tapahtumia huomattavasti enemmän kuin normaalina työpäivänä.

Muutoksilla enemmän tilaa opetuskäyttöön ja merkittäviä säästöjä

Väätäinen kertoo: ”Yksi tavoitteistamme on tehostaa tilankäyttöä. Koulujen muuttaminen monitilakouluiksi ei tarkoita tilojen muuttumista ahtaaksi lasten kannalta, vaan päinvastoin. Tällä hetkellä tilaa opetuskäytössä on kaksi neliömetriä oppilasta kohden ja uusissa monitilakouluissa luku voisi olla lähes kolme neliömetriä. Tämä selittyy sillä, että keskimääräisessä vantaalaisessa koulussa luokkatiloja on vain alle 40 prosenttia ja jopa 20 prosenttia koostuu käytävistä. Tulevaisuuden kouluissa oppiminen tapahtuu monimuotoisissa tiloissa vanhan luokkahuonemallin sijaan. Aiemmin käytäviin hukatut neliöt voivat siis olla opetuskäytössä.”

Muutoksella on myös huomattava taloudellinen merkitys. Väätäinen avaa asiaa: ”Koulun rakentaminen maksaa noin 3000 euroa neliömetriltä, joten käytävien muuttaminen opetustiloiksi merkitsee keskikokoisen 4000 neliömetrin koulussa yli kahden miljoonan euron säästöä. Vanhojakin kouluja voi muuttaa monitilakouluiksi esimerkiksi jakamalla luokkatiloja liikutettavien seinien avulla”

Yhteistyö jatkuu laajemmalla tasolla

Tilankäyttöä on lisäksi mitattu muissa sivistystoimen tiloissa Tikkurilan kaupunginosassa ja yhteistyölle mietitään laajempia muotoja. Tilankäyttöä havainnoitiin myös iltaisin, yhteensä neljä kertaa päivässä. Näin voitiin tutkia tilojen käyttöaste eri aikoina, ja kuinka niitä voisi paremmin jakaa eri käyttötarkoituksiin. ”Sivistystoimen kaikki tilat pitäisi suunnitella niin, että ne toimivat yhteen monipalvelumallin mukaisesti. Esimerkiksi kirjasto voi toimia päiväaikaan koululaisten oppimisen tilana tai koulu voi tarjota kuntalaisille jo koulupäivän aikana harrastetiloja”, kertoo Väätäinen.

Väätäinen on ollut tyytyväinen yhteistyöhön Rapalin kanssa. ”Käyttöasteiden ja kapasiteetin määrittely on nyt yhdenmukaista. Olemme hyödyntäneet mittaustuloksia tilaohjelmien teossa. Myös simulointijakson oppimisympäristökysely on ollut tärkeä, sillä vastaavia pedagogiseen toimintaympäristöön liittyviä kyselyitä ei Vantaalla ole aiemmin toteutettu.” Hän ei kuitenkaan koe, että yhteistyö päättyisi tähän. ”Rapalin työntekijät ovat mahdollistaneet asiakkaan tarpeet ja enemmänkin. Mitä kaikkea uutta yhteistyöstä vielä voikaan syntyä? Minulla on jo ajatuksia sisäilmamittausten yhdistämisestä laskennallisen kapasiteetin määrittelyyn”, visioi Väätäinen.

Vantaan kaupunki käyttää kiinteistöjen hallinnassa Rapalin Optimaze.net-ohjelmistoa ja Rapalin yhdessä kumppanien kanssa toimittamaa IWMS360°-kokonaisuutta. Lue lisää aiheesta Vantaan Kiinteistöpäällikön, Pasi Salon, kirjoituksesta.

Kiinnostaako oppimisympäristön kehittäminen?  Lataa oppaamme - ja luo tilaa oivaltamiselle!

Oppimisympäristöopas antaa kokonaiskuvan oppimisympäristön kehittämishankkeestasi ja tarjoaa käyttöösi myös asiantuntijoiden näkökulmia, ideoita ja käytännön vinkkejä. 

Lataa opas